Syksyn satoa

Dragonsin syksy kului vauhdikkaasti. Reiluun neljään kuukauteen mahtui kahdella peliryhmällä parikymmentä sarjapeliä, kolme alueliigapeliä, melkoinen määrä harjoituspelejä ja tietty varsinkin treenejä. Erityisesti haastajaryhmän pelimiehet ovat käyneet treeneissä todella hyvällä prosentilla, ja niinpä kehitystäkin on nähtävissä. Sekä henkilökohtainen taitotaso että valmius joukkueena pelaaminen ovat menneet isoilla loikilla eteenpäin, ja yhä useammalla onkin valmiuksia pelata myös kilpasarjan pelejä. Kilparyhmässä on korostettu joukkueena pelaamista ja omien vahvuuksien hyödyntämistä osana koko kentällisen peliä. Aika ajoin tässä on myös onnistuttu mallikkaasti.

Treeneissä on kiinnitetty lajitaitojen lisäksi huomiota myös urheilijaksi kasvamiseen laajemmin, mm. nopeuden, ketteryyden, koordinaation ja liikkuvuuden kehittämiseen. Tämä on linjassa Valon ja OK:n lapsuusvaiheen urheilun sisällöllisestä kehittämisestä laatiman Lasten urheilun linjaukset –työn kanssa. Tuossa opuksessa korostetaan lasten ja nuorten riittävän liikkumisen taustalla neljää peruspilaria: urheilusta innostumista, monipuolisten liikuntataitojen oppimista, hyvän fyysisen harjoitettavuuden kehittymistä sekä urheilullisen elämäntavan omaksumista. Nämä ovat 10-vuotiaiden urheilussa pitkällä jänteellä monin verroin tärkeämpiä tavoitteita kuin vaikkapa jossain yksittäisessä ottelussa maksimitulokseen pyrkiminen - vaikka toki hyvillä pelituloksillakin on oma osansa innon säilymisessä. Melko mukavasti ainakin innostuksen ylläpitämisessä on ilmeisesti onnistuttukin, sillä kiinnostuksen puutteesta johtuneita lopettamisia ei ole juurikaan tullut.

 Syksyn aikana Dragons on tiivistynyt joukkueena entisestään. Yhteistyö peliryhmien välillä treeneissä ja myös peleissä on lisääntynyt aiemmasta ja liki viidenkymmenen pelimiehen katraassa lähes kaikki pojat tuntevat toisensa. Syksyn aikana on pidetty muutamia koko joukkueen yhteisiä treenejä ja alueliigaan on koottu molempien peliryhmien yhteisiä vaihtuvia kokoonpanoja.  Pelaajia on kierrätetty jonkin verran myös viikonloppujen sarjapeliturnauksissa.    

Tuloksellisestikin syksy meni varsin mukavasti.  Blue pelasi kymmenen sarjaottelua, joista kertyi yhdeksän voittoa ja yksi tappio. Maaleja tehtiin 100 ja päästettiin 37. Red:n kymmenestä ottelusta kertyi kahdeksan voittoa ja kaksi tappiota. Ryhmä heilutti peleissä vastustajan verkkoa 95 kertaa. Omassa päässä palloa saatiin kaivaa pömpelistä 56 kertaa. Blue voitti oman alkusarjavoittonsa ja jatkaa kevääksi eliittisarjaan. Red oli omassa lohkossaan kakkonen. Sen välisarjapaikka jäi lopulta vain kahden maalin päähän, kun ÅIF voitti viimeisen välienselvittelyn maalein 9-8. Voitto tuosta pelistä olisi vienyt Redin välisarjapeleihin yhdessä parhaiden haastajaryhmien ja syksyn peleissä lohkojensa häntäpäähän juuttuneiden kilpasarjaryhmien kanssa. Nyt punaisten taisto jatkuu ylemmässä haastajaloppusarjassa. Alueliigan kolmessa pelissä syksy toi kaksi voittoa ja yhden tappion. Harjoituspeleissä on kohdattu useampaan kertaan sekä vanhempia että oman ikäluokan yhdistelmiä, jotka ovat tällä hetkellä Dragonsia edellä. Hyvää oppia on saatu sekä pelillisesti että henkisesti, joten harkkapelit ovat selvästikin ajaneet asiansa.   

Pelit jatkuvat sekä sarjassa että alueliigassa jo heti tammikuun puolivälin korvilla. Mutta sitä ennen väännetään HFC:ssä, joka on erinomainen tämänhetkisen tason mittari.  Mielenkiintoinen kevätkausi on siis alkamassa…